Aluksi en löytänyt pöllöä vaikka kuinka etsin, vaikka tiesin paikan. Harmittelin myös parhaan aamu-auringon menemistä hukkaan, kun kuvauskohdettakaan ei näy.
Lopulta kuitenkin odotus palkittiin ja silmäkulmassa vilahti vaaleanharmaa hahmo. Se liiti metsän pimeydestä paistattelemaan päivää matalan kuusen latvaan.
Ensin luulin että kyseessä oli haukka, sillä hiiripöllöhän vähän sille näyttää. Voi sitä ilmettä kun katsoin kiikareilla tarkemmin tuota keltasilmäistä höyhenpalloa, pöllö oli huomannut minut jo aikoja sitten ja loi tuiman katseen suoraan kiikarimieheen, mutta päätti kuitenkin antaa kuvaajalle mahdollisuuden lähestyä, piittaamatta juuri minusta.
Yritin pysyä matalana hakkuu-aukean kivisessä ja kantoisessa maastossa, yrittäen päästä lähemmäs. Lopulta pöllö lakkasi välittämästä kuvaajasta kokonaan ja keskittyi mahdollisen saaliin tarkkailuun jolloin pääsin lähemmäksi hiiripöllöä. Loppumetreillä matkaa olikin vain viitisen metriä. Vähän aikaa kuvaajaa ihmeteltyään pöllö liiti toisen, paljon korkeamman puun oksalle, josta se katosi yhtä nopeasti kuin oli tullutkin.
Myös muita lintuja näkyi vuodenaikaan nähden varsin hyvin, närhi ja korppi rääkyivät omanlaisensa tervetulo (tai tervemeno...) toivotuksensa ja näyttäytyipä viherpeippo parvikin!
 |
| Hiiripöllö |
 |
| Viherpeippo |
 |
| "Krääh!" sanoi närhi kun kuvaajan näki. |
 |
| Korpin ylilento, onneksi ei pudottanut "pommeja!" |
Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.
1 kommentti:
Ihana kuva hiiripöllöstä (muutkin kuvat olivat upeita)! Itsekin pääsin tänäkesänä ihan saman puun juurelle, eikä pöllö ollut milläänkään. Oli vain niin korkealla puussa, että "vehkeet eivät riittäneet". Jonkinlaisen kuvan kuitenkin sain =).
Lähetä kommentti