Tähtimeri

No meninkin jo povaamaan että revontuli ja tähtikuvaus kausi on ohitse. Noh, viime yönä revontuliennusteet huusivat hallelujaa joten päätin kuitenkin vääntäytyä ulos vaikka aamuyöstä olin jo lähtenyt kuvaamaan vikloja Raasioon. Vähän turhan pitkä päivä, 20 tunnin valvomiset ei oikein sovi minulle...

Revontulien suhteen reissu oli täydellinen floppi, mutta jäiden lähdettyä maisema olikin erikoisen näköinen heijastuksineen, taivasta väritti auringon himmeä kajo, revontulimöhnä ja kaupungin valosaaste.

Tähtitaivas karamelliväreissä

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Vik vik vikloja!

Lintuyhdistys Kuikan talkooporukalla ollaan rakenneltu kojua pienen porukan käyttöön Raasioon, Siilinjärvellä sijaitsevalle Yaran omistamalle liete-altaalle. Kaikenlaista vesilintua tuolla tuntuu olevan, joskin hyvin kaukana ja suurin osa arkoja.

Koju on vielä viimeistelemättä mutta kuitenkin jo jossain määrin käyttökelpoinen. Eilen aamuyöstä hiippailin kojulle ja aloitin kiikaroimaan josko vesilintuja näkyisi. Jonkin aikaa odoteltuani metsäviklo tepasteli aamuhämärissä lietteen reunaa pitkin kohti kojua. Ruokaili hetken ja lensi pois muun parven mukana. Haapanoita ja töyhtöhyyppiä lepäili jään reunassa, joskin liian kaukana kuvattavaksi.
Ajattelin metsäviklon olevan ainoa jossain määrin järkevä ruutu tälle reissulle ja aloin pakkailla tavaroita pois auringon noustessa. Viimeisetkin pilvenhattarat olivat hävinneet joten valo oli jo melko kova. Ennen kojusta lähtöä kurkistin kuitenkin ulos kuvausluukusta ja sitten iski pienimuotoinen hepuli. Ruovikon reunasta tepasteli kaksi punajalkavikloa, n. 10 metrin päässä kojusta! Tätä ennen olin jo kerennyt sulkea varsinaisen kuvausluukun mutta ihmeen kaupalla linnut eivät säikähtäneet kun avasin sen uudestaan. Otin "muutaman kuvan" (suljin savusi niin että kenno sulaa...) ja odottelin että linnut lähtevät ennen kuin poistuin kojusta.

Tuuri oli matkassa, olisin nimittäin lähtenyt kojusta jo aikaisemmin ellei jalkani olisi krampannut. Ei pahasti, mutta vähän aikaa saa odotella ennen kuin lähtee liukkaalle mutaliejun ja jään peittämälle polulle liukastelemaan.

Metsäviklo aamuhämärissä

Punajalkaviklo

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Kivistä kurua

Kivinen on tie, monet sanoo. Mutta tänne pääsi kyllä ihan ilman isompia murikoita. Tien sivussa kylläkin oli melkoinen pirunpelto, nimetään kivikuru.

Nätti paikka, etenkin kun paikan päällä alkaa tuumailemaan miten se on syntynyt. Jääkauden myllätessä kivet irti ja lopulta meri on hionut ne tasaisiksi. Outoa ajatellla että tässä oli joskus meri, vaikka ollaan sisämaassa!

Paikan ympäristössä oli myös suuret määrät pienempiä pirunpeltoja, mm. toisella puolen parkkipaikkaa avautui hienot maisemat keloineen ja mäkineen. Palokärjen huuto raikui siellä täällä, oikein kunnon erämaa fiilikset!

Samalla tuli näperreltyä jättikoon panoraama kivikurusta, ennen en ole moista tehnyt panoraamapään puuttumisen vuoksi. Nythän sekin löytyy (jee, lisää kannettavaa...).

Nyt kun pikseleitä riittää (ei ole täysikokoinen, ettei blogi kosahda niin pienensin vaivaiseen 18 000x7000 px kokoon) niin hiiren rullaa pyörittämällä voi tsuumailla tuota panoraamaa.

Täällä olisi hyvä pelata golfia?

Pitäähän ne linssit silloin tällöin puhdistaa!

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Isoveli valvoo

Se on taas se aika vuodesta kun pöllöt aloittavat pesintänsä. Muutama viikko sitten huomasin jo ensimmäisen viirupöllön pesinnän. Muutama muukin paikka olisi tiedossa ja ne pitää käydä katsomassa myöhemmin keväällä.

Tämä pöllö on pesinyt samassa pöntössä jo ties kuinka kauan sama pöllö pesi tässä pöntössä onnistuneesti myös viime vuonna.
Aika näyttää miten tänä keväänä käy, sillä tuon pöntön läheisyydessä on myös rakennustyömaa ja metsän läpi on vedetty muovinen verkko-aita, toivottavasti tulevat poikaset eivät jää siihen kiinni.

Isoveli valvoo

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Sayonara tähtitaivas!

Welcome to the dark side sanoi Darth Vieteri! Tai no, ei siellä kovin pimeää enää ole. Päivä on pidentynyt jo sen verran että tähtitaivas on aika vaalea, liian vaalea jos minulta kysytään.

Mutta siitä huolimatta olen käynyt muutamana iltana kuvaamassa todennäköisesti kevään viimeisiä revontulia sekä muuta sen semmoista sälää. Revontulet olivat melko erikoisen väriset, koskaan ennen en ole nähnyt keltaisia revontulia!

Tähdenlento, sateliitti ja revontulet.

Nyt puuttuisi enää isojalka tuonne puuhun kiikkumaan...

Kuusi ja revontulet, jos oikein tihrustaa niin linunradan ja revontulten välissä vasemmalla näkyy Andromedan galaksikin.

Revontulet kirkkaimmillaan.

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.