John Teere

Muutaman viikon ajan olen seuraillut kun aina samalle pellolle lehahtaa n. 30 päinen teeriparvi aamutuimaan. Ne vain ovat liian arkoja että pääsisin edes vähän lähemmäs.

The lymyluola, aitoa kiinalaista nailonia.

Kiertelin vähän kauppoja ja lopulta löysinkin sopivan piilokojun, se vain oli tarkoitettu pystyasentoon ja minun täytyi päästä alas. Pienen tuunauksen jälkeen koju alkoikin olla valmis viikonlopun tempausta varten.
Kirsikkana kakun päällä sain työharjoittelupaikastani Savon Sanomilta lainaan "vähän" järeämpää kalustoa: Canon 400mm f/2.8L II USM. Tuohon lykkäsin vielä 1.4x jatkeen perään, jolloin tuosta tuli 560mm f/4, aika muikea systeemi!

Virittelin kojuni pellon laitaan aamuyöstä ja hetken aikaa odoteltuani teeren kujerrus kuului lähipuista, olin aivan liikkumatta etteivät ne näkisi minua kojusta. Hetken päästä kuului siipien havinaa ja ajattelin jo tilaisuuteni menneen. Mutta kurkistin vielä varmuudeksi ulos kuvausaukosta, siellähän ne teeret olivat. Joskin väärällä puolen kojua ja minun pitäisi vaihtaa kuvausaukkoa ääntäkään päästämättä!
Helpommin sanottu kuin tehty 1,5x1x1m kangastönössä jossa kaverina on 6kg teleobjektiivi ja repullinen muita tykötarpeita. Kuten arvata saattaa teeret lensivät kauemmaksi, mutta auringon noustua ne alkoivat lähestyä kojuani. Jopa kuvattavaksi asti.
Myös laulujoutsenia tuntuu viihtyvän samassa paikassa, toitotusta saikin kuunnella usemman tunnin.

Nuorisokuoro

Jonh Teere

Teerikukko pellolla

Kolmen kopla

Luomubroilerit

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Pallopanoraama lähipusikosta

Kävin auringonlaskun aikaan kuvaamassa Vuorilammen näköalapaikalla, käytännössä siis omalla takapihallani kun aivan vieressä asustelen.

Uuden panoraamapään (Pano-MAXX 1) myötä testailin myös pallopanoraaman tekoa, varsin hyvin onnistui näin ensikertalaiseksi.

Tuo panoraamapää vaikuttaa ihan asialliselle viritykselle, kestää hyvin mm. 70-200mm linssin ja täyskennorungon. Miinuksena on pieni väljyys pannausalustassa.




Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Kevät saapuu!

Tai no, melkein. Nimittäin tätä kirjoitellessani lunta tulee poikittain taivaalta... Mutta ei takerruta yksityiskohtiin!

Viime viikonloppuna tuli tehtyä kevään ensimmäinen linturetki, kohteena Rautalampi ja Suonenjoki. Elukoita löytyi varsin mukavasti vuodenaikaan nähden, mm. laulujoutsenia, teeriä, ynnä muita luomubroilereita.

Eniten lintuja tuntui löytyvän Rastunsuon ja Tervalammen alueilta, tosin perinteitä kunnioittaen linnut olivat 'kaakana' ja arkoja.

Matkalla tuli vastaan muutama metsäjänis, jälkeenpäin tuli ajateltua miten helposti ne erottuvat maastosta kun itse bongasin ne maantien varresta liikkuvan auton kyydistä. Kanahaukalla ja huuhkajalla on kestit!

Keltasirkku, ainut otus joka ei karttanut kuvaajaa.

Laulujoutsen rantakaislikossa

Pohojoseen!

Kolmiodraama

The jänöt

Palokärki, ilmeisesti pesäkoloa nakutteli.

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Kuutamolla

Viime yönä pilvipeite rakoili ja lähdin muutaman tähtikuvaajan kanssa kuvailemaan Maaningan Honkamäelle, rinteen juurelta löytyi suojaa miljoonan boforin länsituulelta.

Paikalle saapuessani huomasin erikoiset jäljet hangella, jäljet jotka olin nähnyt vain kerran ennen järven jäällä. Ne kuuluivat ilvekselle.
Ihmettelin tuuriani, vain muutama päivä sitten olin nähnyt suden ja myös ahman jäljet. Vain karhu puuttuisi niin olisin kuvannut kaikkien Suomen suurpetojen jäljet saman viikon aikana.

Ilveksen jäljet kuutamossa

Toinen kuvaaja oli rakennellut seurantalaitteelleen puujalustan, hieno systeemi!

Pilviverho

Pallo pyörii

NGC7000, eli Pohjois-Amerikka sumu, oikealla vieressä näkyy myös pelikaanisumu

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Susi meni hukkaan

Suomen talvi on pimeä, harmaa ja kylmä. Mutta on siinä hyvätkin puolensa! Eläinten jäljet näkyvät hyvin hangen pinnalla ja niitä tutkailemalla voi oppia yhtä sun toista.

Sain eilen tiedon alueella liikkuneista susista ja jäljet löytyivätkin kivikkoisen saaren rannasta. Kolme sutta oli laskeutunut kalliorinteelta alas järven jäälle ja jatkaneet matkaansa vastarannan metsään.
Lämpimän talven vuoksi alkoi satamaan melkein samantien kun saavuin paikalle ja jäljet hävisivätkin pian veteen.
Kaikki on katoavaista.

Canis lupus

Kokovertailua, jälki oli n. 10-12cm pitkä, neljän jalanjäljen mitta oli n. 1,5-2m.

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Kara kara!

Kerkonkoskelta löytyi pari talvehtivaa koskikaraa. Erikoinen otus, näyttää rastaalle, sukeltaa kuin saukko ja hyppii kuin kenguru. Koskikaran touhuja seuratessa tulee itsekkin hyvälle tuulelle.

Samalla tuli kurkistettua jääkannen alle lieksan tyyliin. Paitsi että tässä luolassa ei mahtunut kävelemään, vain pieni reikä josta juuri ja juuri sain linssin läpi.

Kuvatessani tajusin miten hieno paikka jääluola on, sammaleetkin rehottivat mukavasti, siis luolassa, ei kuvaajassa (niin homeeseen en ole vielä päässyt).

The jääluola

Koskikara lumisateessa

Koivun pintaa

Rapakon laidalla

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.