Halojaa?

Tänään oli taivaalla melkoinen näytelmä ympäri Pohjois-Savoa. Varsin komeita (ja harvinaisia) haloilmiöitä.
Äkkiseltään laskeskelin että kuvissa on kymmenkunta erilaista haloa, mm. Wegenerin vasta-aurinkokaari, horisonttirengas sekä useita sivuaurinkoja.

Horisonttirengas sivuaurinkoineen ja 22° ylläsivuava kaari

"Halorama" viidestä vaakakuvasta.
Horisonttirenkaan sisällä näkyy himmeästi harvinainen
Wegenerin vasta-aurinkokaari.

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Pöllö, pöllömpi, pöllöin!

Kävin kurkkaamassa kuinka viirupöllöperhe jakselee, hyvinhän nuo tuntuu elelevän. Tällä kertaa emokin näyttäytyi pikaisesti korkealla männyn latvassa. Kovasti kiinnosti mitä teen mutta ei tehnyt elettäkään hyökätäkseen. Eipä tuntunut poikasiakaan pahemmin kiinnostavan maastopukuinen hörhö.

Poikasista ainakin yksi osaa jo lentää, hyppeli puusta puuhun pitkin metsää. Pienempi poikanen mökötti oksalla, ei varmaan hirveästi huvittanut kuvaajan touhut. Etenkin kun satoi lähes koko ajan.

Potslojoo kaatosateella

Kenenkähän seinään lie törmännyt kun naama on noin litteä?

Pöllöpotretti

Tuokin vielä...

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Kesäistä infrapunaa

Nyt kun tulee taas ihana kesä ja sen myötä julmetun kova valo. Niin hirrrveä etten ole tähän asti viitsinyt vaivautua päivällä edes ulos kameran kanssa.
Problem solved, sanoi kiinanihme! Posti toi infrapunasuotimen, halpakin oli ryökäle.

Kakkoskuvasta saa vähän osviittaa minkälaista jälkeä tuo suodin tekee käsittelemättömälle kuvalle. Raakakuvan valkotasapaino on oikea, mutta yhdessäkään kamerassa ei riitä pojot että kuvasta tulisi riittävän sininen.
Ensin tein Adoben DNG convertterilla oman profiilin Lightroomiin, tuossa DNG convertterissa on laajin säätövara joten siksi se.
Sen jälkeen Lightroomissa vielä lisää sinistä ja lopuksi Photoshopissa sininen ja punainen värikanava ympäri. Sittenpä kuvaa voi muokata normaalisti ilman että "näkee punaista."

Kuulostaa melko monimutkaiselle, mutta siis käytännössä kuvaan lisätään vain todella paljon sinistä että saadaan infrapunan punainen sävy häviämään. Joku insinööri on varmaan keksinyt tuollekkin hienon termin ja todistaa teoriani vääräksi alta aikayksikön.

Vertailua

Infrapunakokeilu

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Synkässä metsässä

Viirupöllön poikaset alkavat piakkoin olla lentokykyisiä, ainakin hyvin tuntuu kiipeily luonnistuvan kun 20 metriä korkealla, männyn oksalla yksi näistä 'peikoista' valvoi alikulkevaa liikennettä.

Harmikseni en löytänyt kuin yhden poikasen, vaikka kolme niitä pitäisi olla? Liekkö peto vienyt tai sitten ovat löytäneet harvinaisen hyvän lymypaikan.

Otusten emosta juttua täällä.

In the darkness

Yön lapsi

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Kesä, kärpäset ja...

Kaatosade. Tervetuloa Suomen kesään!

Eilen aamulla lämpömittari näytti 27°C, ja kuinka ollakkaan heti kun lähdin kuvaamaan ukonilma alkoi jyskämään oikein kunnolla, ei kun kiireellä kamat kasaan ja takaisin Kuopioon. Kävin koppaamassa kotoa vähän purtavaa ja irroittelin kovalevyn seinästä just-in-case. Joko nyt tulisi kesän ensimmäiset salamakuvat?

Klo 22.30 mennessä oli ukkostutkan mukaan ollut yli 22 000 salamaa, hyvinhän tuo paukkui Kuopiossakin noin tunnin ajan. Kamera raksutteli 3000 ruutua joista muutamassa kymmenessä oli salama. Ei siis kannata vielä lotota.

Kaiken pahan alku ja juuri, siis nosturi. Tuo pirulainen pilasi 99% kaikista kuvista kun puomi sojottaa juuri tuossa edessä.

Eipä ollut paljon liikennettä, mistähän johtuu?

Jälkimaininkia

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Kotikulmien mönkiäisiä

Parina päivänä on tullut ulkoilutettua kameraa ihan kotikulmilla, Neulamäessä. Vuorilammen ja Tervaruukin välinen tie varmaan joudutaan kohta kunnostamaan kun savolaiset lenkkikengät ovat tehneet jo melkoisen uran, pitkospuut samoin... No ei ehken kuitenkaan, mutta paljon on tullut käppäiltyä.

Käppäilyn ohessa vastaan tuli kaikenlaisia öhkömönkiäisiä.

Kurkistus

Kaksin aina kaunihimpi

Näsiä

Vuorilammen vaakut

Kelo Vuorilammessa

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

P.I.I.S.A.M.I.

On monia tapoja viettää vappua, oma tapani on mennä luonnon helmaan. Tällä kertaa suuntasin piisameita kuvaamaan Kallaveden rannalle.
Piisamit olivat rakentaneet ison patovallin ja kolme kekopesää pienelle alueelle joten rantaruovikkoon maastoutuneena pääsin seuraamaan niiden touhuja lähietäisyydeltä. Tätä pitää kokeilla vielä uudemman kerran, jospa uskaltautuisivat lähemmäksi kunnon potrettia varten.

Hauskaa vappua kaikille karvakuonoille!

Kurkistus

P.I.I.S.A.M.I.
Pateettinen Ilveilijä Intohimoinen Silakansavustaja ja Ankaran Mairea Ivaaja

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Tähtimeri

No meninkin jo povaamaan että revontuli ja tähtikuvaus kausi on ohitse. Noh, viime yönä revontuliennusteet huusivat hallelujaa joten päätin kuitenkin vääntäytyä ulos vaikka aamuyöstä olin jo lähtenyt kuvaamaan vikloja Raasioon. Vähän turhan pitkä päivä, 20 tunnin valvomiset ei oikein sovi minulle...

Revontulien suhteen reissu oli täydellinen floppi, mutta jäiden lähdettyä maisema olikin erikoisen näköinen heijastuksineen, taivasta väritti auringon himmeä kajo, revontulimöhnä ja kaupungin valosaaste.

Tähtitaivas karamelliväreissä

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Vik vik vikloja!

Lintuyhdistys Kuikan talkooporukalla ollaan rakenneltu kojua pienen porukan käyttöön Raasioon, Siilinjärvellä sijaitsevalle Yaran omistamalle liete-altaalle. Kaikenlaista vesilintua tuolla tuntuu olevan, joskin hyvin kaukana ja suurin osa arkoja.

Koju on vielä viimeistelemättä mutta kuitenkin jo jossain määrin käyttökelpoinen. Eilen aamuyöstä hiippailin kojulle ja aloitin kiikaroimaan josko vesilintuja näkyisi. Jonkin aikaa odoteltuani metsäviklo tepasteli aamuhämärissä lietteen reunaa pitkin kohti kojua. Ruokaili hetken ja lensi pois muun parven mukana. Haapanoita ja töyhtöhyyppiä lepäili jään reunassa, joskin liian kaukana kuvattavaksi.
Ajattelin metsäviklon olevan ainoa jossain määrin järkevä ruutu tälle reissulle ja aloin pakkailla tavaroita pois auringon noustessa. Viimeisetkin pilvenhattarat olivat hävinneet joten valo oli jo melko kova. Ennen kojusta lähtöä kurkistin kuitenkin ulos kuvausluukusta ja sitten iski pienimuotoinen hepuli. Ruovikon reunasta tepasteli kaksi punajalkavikloa, n. 10 metrin päässä kojusta! Tätä ennen olin jo kerennyt sulkea varsinaisen kuvausluukun mutta ihmeen kaupalla linnut eivät säikähtäneet kun avasin sen uudestaan. Otin "muutaman kuvan" (suljin savusi niin että kenno sulaa...) ja odottelin että linnut lähtevät ennen kuin poistuin kojusta.

Tuuri oli matkassa, olisin nimittäin lähtenyt kojusta jo aikaisemmin ellei jalkani olisi krampannut. Ei pahasti, mutta vähän aikaa saa odotella ennen kuin lähtee liukkaalle mutaliejun ja jään peittämälle polulle liukastelemaan.

Metsäviklo aamuhämärissä

Punajalkaviklo

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Kivistä kurua

Kivinen on tie, monet sanoo. Mutta tänne pääsi kyllä ihan ilman isompia murikoita. Tien sivussa kylläkin oli melkoinen pirunpelto, nimetään kivikuru.

Nätti paikka, etenkin kun paikan päällä alkaa tuumailemaan miten se on syntynyt. Jääkauden myllätessä kivet irti ja lopulta meri on hionut ne tasaisiksi. Outoa ajatellla että tässä oli joskus meri, vaikka ollaan sisämaassa!

Paikan ympäristössä oli myös suuret määrät pienempiä pirunpeltoja, mm. toisella puolen parkkipaikkaa avautui hienot maisemat keloineen ja mäkineen. Palokärjen huuto raikui siellä täällä, oikein kunnon erämaa fiilikset!

Samalla tuli näperreltyä jättikoon panoraama kivikurusta, ennen en ole moista tehnyt panoraamapään puuttumisen vuoksi. Nythän sekin löytyy (jee, lisää kannettavaa...).

Nyt kun pikseleitä riittää (ei ole täysikokoinen, ettei blogi kosahda niin pienensin vaivaiseen 18 000x7000 px kokoon) niin hiiren rullaa pyörittämällä voi tsuumailla tuota panoraamaa.

Täällä olisi hyvä pelata golfia?

Pitäähän ne linssit silloin tällöin puhdistaa!

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Isoveli valvoo

Se on taas se aika vuodesta kun pöllöt aloittavat pesintänsä. Muutama viikko sitten huomasin jo ensimmäisen viirupöllön pesinnän. Muutama muukin paikka olisi tiedossa ja ne pitää käydä katsomassa myöhemmin keväällä.

Tämä pöllö on pesinyt samassa pöntössä jo ties kuinka kauan sama pöllö pesi tässä pöntössä onnistuneesti myös viime vuonna.
Aika näyttää miten tänä keväänä käy, sillä tuon pöntön läheisyydessä on myös rakennustyömaa ja metsän läpi on vedetty muovinen verkko-aita, toivottavasti tulevat poikaset eivät jää siihen kiinni.

Isoveli valvoo

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Sayonara tähtitaivas!

Welcome to the dark side sanoi Darth Vieteri! Tai no, ei siellä kovin pimeää enää ole. Päivä on pidentynyt jo sen verran että tähtitaivas on aika vaalea, liian vaalea jos minulta kysytään.

Mutta siitä huolimatta olen käynyt muutamana iltana kuvaamassa todennäköisesti kevään viimeisiä revontulia sekä muuta sen semmoista sälää. Revontulet olivat melko erikoisen väriset, koskaan ennen en ole nähnyt keltaisia revontulia!

Tähdenlento, sateliitti ja revontulet.

Nyt puuttuisi enää isojalka tuonne puuhun kiikkumaan...

Kuusi ja revontulet, jos oikein tihrustaa niin linunradan ja revontulten välissä vasemmalla näkyy Andromedan galaksikin.

Revontulet kirkkaimmillaan.

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

John Teere

Muutaman viikon ajan olen seuraillut kun aina samalle pellolle lehahtaa n. 30 päinen teeriparvi aamutuimaan. Ne vain ovat liian arkoja että pääsisin edes vähän lähemmäs.

The lymyluola, aitoa kiinalaista nailonia.

Kiertelin vähän kauppoja ja lopulta löysinkin sopivan piilokojun, se vain oli tarkoitettu pystyasentoon ja minun täytyi päästä alas. Pienen tuunauksen jälkeen koju alkoikin olla valmis viikonlopun tempausta varten.
Kirsikkana kakun päällä sain työharjoittelupaikastani Savon Sanomilta lainaan "vähän" järeämpää kalustoa: Canon 400mm f/2.8L II USM. Tuohon lykkäsin vielä 1.4x jatkeen perään, jolloin tuosta tuli 560mm f/4, aika muikea systeemi!

Virittelin kojuni pellon laitaan aamuyöstä ja hetken aikaa odoteltuani teeren kujerrus kuului lähipuista, olin aivan liikkumatta etteivät ne näkisi minua kojusta. Hetken päästä kuului siipien havinaa ja ajattelin jo tilaisuuteni menneen. Mutta kurkistin vielä varmuudeksi ulos kuvausaukosta, siellähän ne teeret olivat. Joskin väärällä puolen kojua ja minun pitäisi vaihtaa kuvausaukkoa ääntäkään päästämättä!
Helpommin sanottu kuin tehty 1,5x1x1m kangastönössä jossa kaverina on 6kg teleobjektiivi ja repullinen muita tykötarpeita. Kuten arvata saattaa teeret lensivät kauemmaksi, mutta auringon noustua ne alkoivat lähestyä kojuani. Jopa kuvattavaksi asti.
Myös laulujoutsenia tuntuu viihtyvän samassa paikassa, toitotusta saikin kuunnella usemman tunnin.

Nuorisokuoro

Jonh Teere

Teerikukko pellolla

Kolmen kopla

Luomubroilerit

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Pallopanoraama lähipusikosta

Kävin auringonlaskun aikaan kuvaamassa Vuorilammen näköalapaikalla, käytännössä siis omalla takapihallani kun aivan vieressä asustelen.

Uuden panoraamapään (Pano-MAXX 1) myötä testailin myös pallopanoraaman tekoa, varsin hyvin onnistui näin ensikertalaiseksi.

Tuo panoraamapää vaikuttaa ihan asialliselle viritykselle, kestää hyvin mm. 70-200mm linssin ja täyskennorungon. Miinuksena on pieni väljyys pannausalustassa.




Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Kevät saapuu!

Tai no, melkein. Nimittäin tätä kirjoitellessani lunta tulee poikittain taivaalta... Mutta ei takerruta yksityiskohtiin!

Viime viikonloppuna tuli tehtyä kevään ensimmäinen linturetki, kohteena Rautalampi ja Suonenjoki. Elukoita löytyi varsin mukavasti vuodenaikaan nähden, mm. laulujoutsenia, teeriä, ynnä muita luomubroilereita.

Eniten lintuja tuntui löytyvän Rastunsuon ja Tervalammen alueilta, tosin perinteitä kunnioittaen linnut olivat 'kaakana' ja arkoja.

Matkalla tuli vastaan muutama metsäjänis, jälkeenpäin tuli ajateltua miten helposti ne erottuvat maastosta kun itse bongasin ne maantien varresta liikkuvan auton kyydistä. Kanahaukalla ja huuhkajalla on kestit!

Keltasirkku, ainut otus joka ei karttanut kuvaajaa.

Laulujoutsen rantakaislikossa

Pohojoseen!

Kolmiodraama

The jänöt

Palokärki, ilmeisesti pesäkoloa nakutteli.

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Kuutamolla

Viime yönä pilvipeite rakoili ja lähdin muutaman tähtikuvaajan kanssa kuvailemaan Maaningan Honkamäelle, rinteen juurelta löytyi suojaa miljoonan boforin länsituulelta.

Paikalle saapuessani huomasin erikoiset jäljet hangella, jäljet jotka olin nähnyt vain kerran ennen järven jäällä. Ne kuuluivat ilvekselle.
Ihmettelin tuuriani, vain muutama päivä sitten olin nähnyt suden ja myös ahman jäljet. Vain karhu puuttuisi niin olisin kuvannut kaikkien Suomen suurpetojen jäljet saman viikon aikana.

Ilveksen jäljet kuutamossa

Toinen kuvaaja oli rakennellut seurantalaitteelleen puujalustan, hieno systeemi!

Pilviverho

Pallo pyörii

NGC7000, eli Pohjois-Amerikka sumu, oikealla vieressä näkyy myös pelikaanisumu

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Susi meni hukkaan

Suomen talvi on pimeä, harmaa ja kylmä. Mutta on siinä hyvätkin puolensa! Eläinten jäljet näkyvät hyvin hangen pinnalla ja niitä tutkailemalla voi oppia yhtä sun toista.

Sain eilen tiedon alueella liikkuneista susista ja jäljet löytyivätkin kivikkoisen saaren rannasta. Kolme sutta oli laskeutunut kalliorinteelta alas järven jäälle ja jatkaneet matkaansa vastarannan metsään.
Lämpimän talven vuoksi alkoi satamaan melkein samantien kun saavuin paikalle ja jäljet hävisivätkin pian veteen.
Kaikki on katoavaista.

Canis lupus

Kokovertailua, jälki oli n. 10-12cm pitkä, neljän jalanjäljen mitta oli n. 1,5-2m.

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.