Sayonara tähtitaivas!

Welcome to the dark side sanoi Darth Vieteri! Tai no, ei siellä kovin pimeää enää ole. Päivä on pidentynyt jo sen verran että tähtitaivas on aika vaalea, liian vaalea jos minulta kysytään.

Mutta siitä huolimatta olen käynyt muutamana iltana kuvaamassa todennäköisesti kevään viimeisiä revontulia sekä muuta sen semmoista sälää. Revontulet olivat melko erikoisen väriset, koskaan ennen en ole nähnyt keltaisia revontulia!

Tähdenlento, sateliitti ja revontulet.

Nyt puuttuisi enää isojalka tuonne puuhun kiikkumaan...

Kuusi ja revontulet, jos oikein tihrustaa niin linunradan ja revontulten välissä vasemmalla näkyy Andromedan galaksikin.

Revontulet kirkkaimmillaan.

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Aurinko ampuu kovilla

Huh huh mikä yö! Himmeästä revontulikaaresta muodostui hurja esitys joka peitti yli puoli taivasta. Harvoin tämmöistä näkee Savon korkeudella.

Alkuperäinen idea oli käydä Maaningalla kuvaamassa tähtiä, koska revontulia ei pitäisi näkyä. Mutta se vaihtui nopeasti revontulikuvaukseen kun kaari näytti elävöitymisen merkkejä ja lopulta useammat kaaret alkoivat nousta yli puolen taivaan.

Joissakin kuvissa huomasin että revontulet olivat hieman sinertäviä, mutta taas osa joukosta oli vihreitä, erikoinen ilmiö, sillä sinisiä revontulia en ole ennen nähnyt. Eritoten ylempänä olevat kaaret ja kaikkein voimakkaimmat säteet tuntuivat muuttuvan hieman sinisiksi. Värivirhe se ei ole, sillä koko sarja on kuvattu kiinteällä valkotasapainolla.

Pohjoisen kaaret

Vihreää ja sinistä

Kuvioita revontulissa

Sinisiä säteitä revontuliharsossa

Revontulet nousevat yli puolen taivaan

Pyöriteltävä versio yllä olevasta panoraamasta, jos kuva on sumea odottele hetki. Sillä panoraamakuvat ovat melko isoja tiedostoja.

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Nyt leimahtaa! - Pohjoistaivas tulessa

Aurinko osoitti taas elävöitymisen merkkejä 15. päivä, kun koronnan massapurkaus jysähti maahan.
Noh, pilvessähän se pysyi visusti ja parhaat leimut jäi kuvaamatta.

Aluksi koko touhu näytti kuivuvan kasaan, vain himmeä revontulimössö näkyi ja sitä en viitsinyt edes kuvata. Joten odotellessani parempia aurinkotuulia kuvasin takanani ollutta kuusikkoa jonka läpi nouseva kuu paistoi. Samalla kun pidin silmällä revontuliharsoa josko se sittenkin antaisi jotain kuvattavaakin.

Lopulta harso alkoi näyttää elävöitymisen merkkejä ja säteitäkin muodostui, kuun valo peitti osan revontulista. Joskin oli siitä hyötyäkin, koska se valaisi maisemaa.

Kuu kuusikon läpi

Pilvet liikkuu

Yksi

Ensimmäinen pilari nousee revontuliharsosta

Revontulet aktivoituu

Revontulisäteitä

Pilvien liukuessa ylitse valosaaste korostui

Revontulivyö kiemurtelee pitkin pohjoistaivasta

Revontulivyö

Reposen häntä huiskii taivaalla

Revontulipilarit hiipuu

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Pohjolan loimut

Mikä liikkuu 300-1000km/s, vaihtaa väriä vihreästä punaiseen sekä violettiin ja sen koti on aurinko?

Revontulet eli aurinkotuuli syntyy kun auringosta lähtevä hiukkasvirta osuu maan magneettikenttään ja ylikuormittaa Van Allenin vyöhykkeet. Saamelaiset uskoivat että revontulet syntyvät ketun eli revon huiskiessa hännällä hangen pintaa.

Show oli lyhyt mutta ytimekäs ja yhdessä vaiheessa muodostuikin hienot kuviot.

Tämmöiset roihut painelivat mittareiden mukaan n. 400 kilometriä sekunttiin pitkin pohjoistaivasta.
On reposella kiire!

Reposet tanssii taivahalla

Tulitanssi

Meni tanssi

Tähtiviirut ja himmeä revontulikaari

Tähtiviiruja ja revontulien jäänteistä syntyvä vihreä utu.

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.