Tänään pääsin ikuistamaan harvinaisen näyn, jonka liikanimiin kuuluvat mm. lapin noita, iso vaalee, jänkkälotko, isokissapökkö sekä ukuli. Arvaatko jo mistä on kyse?
Kyseessä on siis arktista eksotiikkaa suoraan läntisen siperian erämaista, tunturipöllö.
Tästä vuodesta tulee kiistämättä hyvä vuosi lintukuvaajille sillä tunturipöllöjä on liikkeellä paljon. Ainakin kolme on nähty Pohjois-Savossa sekä monia muita jotka ovat valuneet alas tunturista etelään myyrien perässä. Mikä on mielenkiintoista tässä jutussa, on se että kaksi vuotta sitten pohjoisesta saapui suuria määriä lapinpöllöjä, n. puoli vuotta siitä sama kävi hiiripöllöjen kanssa ja nyt tämä.
Lapinpöllö on näistä kolmesta riippuvaisin myyristä koska se ei saalista mitään muuta, joten kun kannat hupenevat se vaeltaa ensimmäisenä. Hiiripöllö on seuraavana, mutta lienevät sinnitelleet pikkulinnuilla vähän pidempään. Tunturipöllö taas kaikkiruokaisempi, jänikset ja kanalinnut menevät mainiosti myyrien ohella. Tämä nyt on vain minun oma päätelmäni, mutta onko pohjoisen ravintotilanne niin huono että kaikki kolme ovat lähteneet etelään? Järkeen se ainakin kävisi.
Olipa miten oli, ukulin kohtaaminen oli mieleenpainuva hetki. Kuvaajatoverini tarkkanäköisenä tunnisti pöllön ennen kuin kerkesimme autosta ulos. Valkean heinäpaalin päällä, valkea lintu valkeassa sekä sankassa sumussa. Matkaakin oli yli puoli kilometriä ja paljain silmin katsoo vain ja tokaisee että tuollahan tuo istuu. Huh huh!
No, koko päivän seurasimme pöllöä kun se lenteli peltoaukealla. Välillä pysähtyen aidantolppaan taikka kiven päälle istumaan. Myyränkin nappasi onnistuneesti, kaukoputkella oli hieno seurata saalistusta. Pari kuvaakin tarttui kortille aina kun pöllö oli sopivilla hollilla.
 |
| Paalipaikka |
 |
| Nukkuu |
 |
| Lopussa kiitos seisoo, pöllö tuli vastaan tien vieressä olevalle aidalle kun kuvaajat alkoivat jo lopettelemaan |
 |
| Lentoon! |
