Virvatulten polku

Tiilikkajärven kansallispuistossa on monenlaista nähtävää ja kuultavaa. Siilinjärven Kameraseuran mukana päädyi sinne jo toista kertaa. Tästähän alkaa muodostua perinne!

Matka alkoi "Virvatulten polun" paikkeilta ja jatkui Uiton kierron kautta kohti Uiton kämppää.

Virvatulten polku

Pitkospuut

Uiton kämpälle heitin enimmät rensselit ja siitä lähdin Venäjän hiekalle. Perille päästyäni tunnelma oli kyllä hieno, sillä minkäänlaista ääntä laulujoutsenen toitotusta lukuunottamatta ei kuulunut. Oikein kunnon erämaa fiilistelyt!

Venäjänhiekka 360°

Tiilikkajärvi

Näkymä Tiilikkajärvelle Venäjänhiekalta

Venäjänhiekalta vielä pyöriteltävä versio (Jos kuva on sumea, odottele hetki koska lataus voi kestää hiukan aikaa, kuvan toistamiseen vaaditaan Flash player).




Ensimmäisenä päivänä aurinko paisteli varsin mukavasti, joskin illasta pilvet alkoivat kerääntyä Tiilikkajärven ylle. Aamulla kuvaukset kirjaimellisesti vesittyivät kaatosateen saapuessa.

Hiekkamuodostelma Kalmonniemen kärjessä

Näkymä Tiilikkajärvelle Kalmonniemen kärjestä

Pilvet verhoavat Tiilikan

Loppuun vielä kunnon makrokuva pläjäys höystettynä "making of" kuvalla näistä maisemakuvista, jotka ovat ylhäältä päin kuvattuja.

Sienen pintaa

Sienen pintaa

Käävän pintaa

Kuvvooja Virvatulten polulla

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Varpuspöllöjahdissa Silmäsuolla

Ei mennyt ihan oppikirjasuorituksena tämä pöllöretki, varpuspöllöt viheltelivät paljonkin mutteivat näyttäytyneet kuin vilaukselta.
Ihan varmaankin piruilun merkeissä lentivät ohitse, "hei täällä me ollaan mut kuvata et saa!" kiekuivat ympäri ämpäri niin kutsuttuja joutomaita. Jotka kylläkin minun mielestäni ovat uniikkeja paikkoja, jotka pitäisi säilyttää.

Illan pimetessä pöllöt painuivat takaisin metsään, ja loppuilta menikin kuuta ja muuta kuvaillessa.

Kasvava juustopallo

Kuu vaipuu pilviverhon taakse

Silmäsuo kuun valossa.

8min valotus

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Pohjolan loimut

Mikä liikkuu 300-1000km/s, vaihtaa väriä vihreästä punaiseen sekä violettiin ja sen koti on aurinko?

Revontulet eli aurinkotuuli syntyy kun auringosta lähtevä hiukkasvirta osuu maan magneettikenttään ja ylikuormittaa Van Allenin vyöhykkeet. Saamelaiset uskoivat että revontulet syntyvät ketun eli revon huiskiessa hännällä hangen pintaa.

Show oli lyhyt mutta ytimekäs ja yhdessä vaiheessa muodostuikin hienot kuviot.

Tämmöiset roihut painelivat mittareiden mukaan n. 400 kilometriä sekunttiin pitkin pohjoistaivasta.
On reposella kiire!

Reposet tanssii taivahalla

Tulitanssi

Meni tanssi

Tähtiviirut ja himmeä revontulikaari

Tähtiviiruja ja revontulien jäänteistä syntyvä vihreä utu.

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Nalle Puh kumppaneineen...

Tämän vuoden karhukuvia tonkiessani löytyi vielä muutama varsin mukava otos Martinselkosen karhuista.

Karhu herättää kyllä kunnioitusta, on se sen verran iso otus. Kuvassa ne eivät tunnu kovin kummoisille, mutta livenä...huh huh mikä mörökölli!

Ylöspäin käy nallen tie...

Nalle Puh

Muut saman reissun kuvat löytyvät täältä.

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

400 miljardia tähteä

Sen verran löytyy linnunradalta tähtösiä, ja ei muuten lopu näistä tuikuista ihan heti virta!

Kameraseuran kanssa teimme yllätyiskun Pulkonkoskelle, valosaasteeton taivas on usein tiukassa. Mutta tällä kertaa siitä sai nauttia oikein olan takaa, lukuun ottamatta Maaningan valoja, jotka tosin jäivät taakse ja eivät juuri menoa haitanneet.

Linnunradan galaksi alkaa näkyä jo varsin hyvin alkusyksyisellä yötaivalla, ja se ainakin ropellipäiden mukaan sulautuu Andromedan galaxiin 2,5-5 miljardin vuoden päästä. "Lintumeda" tai "Androratahan" siitä sitten tulee kaiken järjen mukaan.

Linnunrata, kotigalaksimme.

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.

Pitkä päivä, pidempi yö

 Hohhoijaa, taas vierähti kuvauspäivä yöksi asti. Mutta kyllä se valvominen joskus on varsin kannattavaa!

Sumu nousi pikkuhiljaa pellonlaitaan ja auringon viimeiset säteet valaisivat maisemaa komeasti. Alkaa se syksy pikkuhiljaa hiipiä Suomeenkin, sumut sen kertovat.

Yön höyryt

Mualaismaisemaa

Pelto sauhuaa

Klickkaa kuvaa isommaksi. Mitä sinä pidät näistä kuvista? Kommentoi!
Kurkkaa myös tämän blogin Facebook ja Twitter-sivut.